Ajatus lähteä laatimaan sähköistä kurssikoetta juuri saksan kieleen lähti tietysti siitä, että ko. kieli on niiden oppiaineiden joukossa, jossa YO-koetta aletaan toteuttaa sähköisesti keväästä 2016 alkaen. Kyseessä on lyhyen saksan kurssin 6 koe ja tämä koe soveltui hyvin "koekaniiniksi", koska opiskelijaryhmä on sopivan suuruinen, 12 opiskelijaa ja kyseisellä kurssilla opiskeltavat sanasto-, ja rakenneasiat ovat sellaisia, että niitä on helppo mitata tehtävätyypeillä, joita valitsemani Moodle-pohja tarjoaa. Kysyin opiskelijoiden mielipidettä, ennen kuin aloin laatia koetta ja olen tehnyt sitä kuluvan jakson aikana pieninä annoksina, oikeastaan samaan tahtiin kuin olemme edenneet kurssilla.
Miksi sitten juuri Moodle? Siitä yksinkertaisesta syystä, että kollegani on käyttänyt sitä Isoverstaan verkkokursseja laatiessaan ja ohjatessaan, joten hänellä oli tarvittava tietotaito käytössään. Lisäksi Moodlea käytetään ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, joihin meidänkin oppilaistamme aika monet menevät jatkamaan opintojaan lukion jälkeen.
Kokeen laatiminen Moodle-pohjalle ei eroa juurikaan siitä, että kirjoittaisi koetehtäviä tekstinkäsittelyohjelmalla. Valitaan vain haluttu tehtävätyökalu, nimetään tehtävät mahdollisimman selkeästi jatkokäyttöä ajatellen ja annetaan mahdollisimman yksiselitteinen tehtävänanto. Kuten alussa mainitsin, tein koetta pieninä annoksina ja ensimmäisellä kerralla aikaa kului puolitoista tuntia ja tuloksena oli pari tehtävää. Seuraavalla kerralla käytin aikaa suunnilleen saman verran, mutta sain jo useamman tehtävän valmiiksi. Muistin tallentaa kaiken kirjoittamani, mutta jostain syystä en päässyt esikatselemaan tekemiäni tehtäviä. Onneksi kaikki tehtävät olivat tallella ja kollegani siirsi ne kokeen osaksi, jota pääsin sitten katselemaan opiskelijan näkymästä.
Koetta laatiessani itselleni on ollut tärkeää tehdä sellaisia tehtäviä mahdollisimman paljon, jotka kone korjaa. Haluan saada kokeesta maksimaalisen hyödyn. Koneellinen korjaus toimii hyvin monivalinta-, ja yhdistämistehtävissä, mutta esim. muunnostehtävissä kone tunnistaa vain täysin oikeat vastaukset, ei niitä joissa on jotain oikein, mutta joitain puutteita. Nämä kohdat opettajan on erikseen käytävä läpi. Näen sellaiset tehtävät, joissa opiskelijalla on virhe, näytön vasemmassa laidassa olevalta ruutukoosteelta ja sen avulla on helppo tarkastella vain ne tehtävät, joissa on vielä jotain tarkistettavaa. Kun opiskelija saa kokeen jälkeen mahdollisuuden tarkastella omaa koesuoritustaan, hän näkee myös opettajan palautteen siitä, missä virhe on ollut ja mitä pitää vielä kerrata. Kokeen laadintaan käyttämäni aika "maksaa" itsensä takaisin koetta korjatessani ja sitten, kun on aika laatia seuraava sähköinen koe, koska voin käyttää jo tallentamiani tehtäviä uusien kokeiden osioina.
On hyvä muistaa, että kyseinen kurssikoe on osa kurssia, jossa opiskelijat ovat laatineet suullisia esityksiä harrastuksistaa ja mielenkiinnon kohteistaan, kirjoittaneet prosessikirjoittamismenetelmällä tekstejä Müncheniin liittyen ja laatineet huoneentauluja kuvitteelliseen asumisyhteisöön. Mahdollisuuksia opiskelijan luovaan ja omakohtaiseen kielen käyttämiseen on siis ollut runsaasti tarjolla. Lisäksi kurssikokeen osana on kuullunymmärtämisen osio. Mielestäni kokonaisuus on varsin onnistunut.
Tärkein puuttuu vielä, eli kokeen toteutus käytännössä seuraavalla koeviikolla ja opiskelijoiden palaute. Jatkan siis tekstiäni vielä ensi viikolla. Toivottavasti ei tule sähkökatkoksia ja laitteet toimivat. Vähän jännittää...
Suurkiitos kollegalleni Marille! Ilman häntä tämä ei olisi ollut mahdollista.
Kirjoittamani ei ollut aprillipilaa, vaikka aprillipäivä onkin.
terv. Virpi Makkonen
Posted with Blogsy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti